maanantai, 29. huhtikuu 2013

Voitonnälkä

Futis_75x75-normal.jpg”Make sure You´ll never walk alone. – A Uruguayan Werewolf in London.”

Liverpoolissa kelpo korvauksella jalkapalloa potkiva Luis Suarez hämmentää jälleen. Miehen ei pitäisi nähdä nälkää, mutta niin vain Ajaxin kannibaaliksi 2010 ristitty Suarez on taas otsikoissa purtuaan Chelsea-puolustaja Branislav Ivanovicia käsivarteen kesken ottelun.

”All-Branislav – Elbow crunch”. Kelloggs-muropakettia mukaileva internet-meemi naurattaa. Ei ehkä pitäisi. Ihmisen purema on näet yllättävän vakava juttu.

Läheinen lääkäri oli täysin pöyristynyt kuullessaan puremisepisodista. ”Pureva ihminen on sairas. Sellaiselta henkilöltä puuttuu täysin itsehillintä. Jo ihan pieniltä lapsilta täytyy saada kitkettyä pureminen pois. Ihmisen suussa on vaikka mitä mikrobeja, ja jos purema läpäisee ihon, on siinä vaikka mitä riskejä olemassa.”

Kurkkailin hieman mitä ihmisen puremista oikein sanotaan. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa on infektiosairauksiin erikoistuneen Mikko Seppäsen artikkeli vuodelta 2000 eläinten puremista. Artikkelissa viitataan myös ihmisen pureman riskeihin:

”Kädellisten puremat ovat herkimpiä tulehtumaan, ja luu- tai niveltulehduksen riski on suuri… Käsiin ja ulkoisiin sukupuolielimiin kohdistuneet puremat tulehtuvat erityisen herkästi ja jättävät kosmeettisiakin arpia. Varhaisvaiheessa hoitoon hakeutuvalle pureman uhrille on aloitettava aikainen antibioottilääkitys… Ihmisen puremista noin 25 %:ssa taudinaiheuttaja on Eikenella corrodens, ihmisen suun normaaliin bakteeriflooraan kuuluva gramnegatiivinen bakteeri. Se aiheuttaa alkuun vähäoireisen luu- ja niveltulehduksen, joka johtaa hoitamattomana usein amputaatioon tai nivelen jäykistymiseen.”

Lisäksi todetaan mm. hepatiitti B:n ja C:n, herpeksen, kupan ja HIV:n levinneen ihmisen pureman välityksellä. Aikamoista.

FA:n alun perin pelaajalle läpsäyttämä kolmen ottelun pelikielto nähtiin yleisesti riittämättömänä. Kovempaa rangaistusta tuettiin yllättäviltä tahoilta. Downing Street 10:stä eli pääministerin kansliasta toivottiin rangaistusta arvioitaessa otettavan huomioon tähtipelaajien asema nuorten roolimallina. Jopa Suarezin sponsori Adidas kritisoi pelaajaa tempusta.

Lopputuloksena Suarez sai kymmenen ottelun pelikiellon sekä mojovat sakot. Pelaajan ja hänen työnantajansa mielestä rangaistus oli kohtuuttoman kova. Voin silti uskoa seuran seinien sisällä käydyn keskustelua, jonka viestin ymmärtää heikommallakin kielitaidolla omaava hyökkääjä.

Kenties seuraavalla kerralla Suarez esittää ihan rehellisen itkupotkuraivarin?

Linkit:
Eläinten puremat (Duodecim)
Luis Suárez bite: 10 of the best memes - in pictures (The Guardian)

torstai, 18. huhtikuu 2013

Casa meidän

TPS_75x75-normal.jpg”In Jarmo we trust”, lukee rankasti ylipainoisen Kevinin selässä miehen esittäessä hersyvän tanssinsa Columbus Blue Jacketsin ottelussa. Minä uskoin vielä eilen Casaan.

”Toimitusjohtaja Marco Casagrande siirtyy SPL:n pääsihteeriksi”, uutisoi TPS eilen. Monelle mustavalkoisen maailmankuvan omaavalle kyseessä oli suru-uutinen. Rehellisesti sanoen siirto ei tullut varsinaisesti puskista ja suurena yllätyksenä. Casa oli liian hyvä välttyäkseen seireenien lauluilta.

Casagrande on ollut poikkeuksellisen osaava ja osuva henkilö FC TPS Turku Oy:lle. Alle nelikymppinen mies peri vuonna 2009 johdettavakseen seuran, jossa oli viimeiset vuodet eletty namusedän mahdollistamaa nousuhumalaa. Edessä oli tiukka kulukuurikrapula ilman, että urheilullinen menestys saisi notkahtaa. Vähintään kolmannen asteen yhtälö, jota Casa ratkoi useamman vuoden erinomaisella menestyksellä.

Tepsin tiedotteen perusteella taustayhtiö aloittaa uuden toimitusjohtajan kartoittamisen välittömästi. Syytä onkin, sillä Casan kaltaisia kavereita ei keiku joka oksalla, saati ole saatavissa tiukan talouden Veikkausliigaseuran peräsimeen. Ohessa speksejä rekrytointi-ilmoitukseen:

Haemme toimitusjohtajaa, jolla on pitkä suhde seuraan. Eduksi katsotaan, mikäli taustalla on 20 vuotta samassa seurassa, ensin pelaajana ja pitkäaikaisena kapteenina. Vankka talousosaaminen, erinomaiset vuorovaikutus- ja johtamistaidot ovat lajiymmärryksen lisäksi välttämättömiä. Edellytämme kahta ylempää korkeakoulututkintoa, esimerkiksi oikeustieteen kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoja. Työkokemus seuran urheilutoimenjohtajana ennen siirtymistä toimitusjohtajan pallille katsotaan eduksi.

Ei helvetti. Eihän tuollaista yhdistelmää olekaan. Paitsi Casalla.

Nyt olisi Jeesuksen toinen tuleminen paikallaan. Messiaalle riittäisi tehtävää Tepsin toimistolla elokuusta alkaen.

Suomen Palloliitto imuroi itselleen parhaita turkulaisia voimia. Juttelin asiasta lyhyesti töissä. Ainakin jossain määrin asioista perillä oleva henkilö lohdutti minua. Casagranden siirtyminen Palloliittoon ei ole pelkästään huono asia. Hänessä meillä on taas yksi varmasti turkulaismielinen ja -myönteinen johtaja jalkapalloilevan Suomen pääkallopaikalle. Turun asema maamme jalkapallopääkaupunkina tuskin heikkenee.

Haluan omasta puolestani kiittää ja toivottaa Casalle onnea ja menestystä uusiin haasteisiin. Niitä piisaa varmasti myös valtakunnallisella tasolla. Suomi ei ole ihan vielä Euroopan kymmenen parhaan maajoukkueen joukossa.

Saa nähdä kuka jatkaa Casan suurissa saappaissa elokuun puolivälissä. Löytyykö työlle sen tason jatkaja, että voin luottavaisin mielin ”tehdä Kevinit” ja tanssahdella Olympiakatsomon elokuisessa illassa ilman paitaa?

Linkit:
CBJ Fan Kevin at Chicago Game

***

Vuodatus ei vieläkään mahdollista videoiden upotusta. Kirosana.

maanantai, 1. huhtikuu 2013

Irti stereotypioista

Pohdinta%20ja%20pahkinta-normal.jpg”Pelasta Jare urheilulta.” Jotenkin tähän tapaan mainosti elävän musiikin yhdistys omaa toimintaansa kadunvarren tolppaan kiinnitetyssä ilmoituksessa.

Kuvan nuori mies ei ollut varsinaisesti urheilun himoharrastajan näköinen. Riskikäyttö olisi todennäköisesti jotain muuta pulssia kohottavaa lajia.

Viime viikon Veikkaajan mielipideosastolla oli oiva kirjoitus toimitukselle. Lukija ihmetteli miksi erityisesti Marko Lempisen jääkiekkoilijoiden henkilökuvat keskittyvät elämänhallintataidoiltaan heikkoihin lätkäjätkiin. Ihannoivaan sävyyn maalaillaan kuvaa nuoresta miehestä, joka ei ota taka-askelia kaukalossa eikä kadulla. Vapaa-ajalla tanssittaa puolestaan miestä väkevämpi.

Useammassa jutussa haastateltava pelaaja toteaa, ettei tiedä mitä tekisi, ellei pelaisi lätkää. Todennäköisesti elämä olisi hunningolla. Päivärutiineihin tuskin kuuluisi elävän musiikin yhdistyksen harrastetoiminta, vaikka urheilulta olisi pelastunutkin.

Jääkiekkoilijoiden kainaloissa keskimääräistä useammin tavattavat nuoret missit löytyvät useimmiten janan toisesta ääripäästä. Kauniit tytöt toteavat haluavansa eläinlääkäriksi, diplomaatiksi tai julkisuuden ammattilaiseksi. Siis heti sen jälkeen kun misseyden avulla rauha on saatu maailmaan.

Kontrasti hokijannuihin on mainio. Yksi ei tiedä mitä elämällään tekisi, ellei käyttäisi kaikkea aikaansa kaukalossa kumipalan perässä luisteluun. Toinen puolestaan tietää tarkkaan mitä tekisi, ellei keskittyisi vain olemaan mahdollisimman nätti. Vastakohdat täydentävät toisiaan?

Mitä johtopäätöksiä tästä aavistuksen ilkeämielisestä stereotyypittelystä pitäisi tehdä?

Moni aikuinen, saati nuori, ei tiedä mitä elämällään tekisi. Se tuskin on uutinen edes urheilutoimittajalle.

Niinpä lukisin paljon mieluummin sellaisia henkilökuvia, jossa haastateltavalla on jotain järkevää sanottavaa. Monipuolisia ajatuksia, ja elämänhallintataidot edes välttävässä kunnossa. Haluan uskoa, että näitä löytyy myös lätkäpukukopeista.

Terveisinä Veikkaajan toimitukseen; tehkää kunnianhimoista urheilujournalismia. Älkää vahvistako jääkiekkoilijoihin jo liitettäviä negatiivisia stereotypioita. Nähkää vaivaa, ja kysykää jotain muuta kuin itsestäänselvyyksiä.

Tutkijaystävälläni on paita, jonka rintamuksessa lukee ”Stereotypes are a real time saver”.

Se on vitsi.

maanantai, 25. maaliskuu 2013

Veikkausliigakatsojan maailmankuva

Pohdinta%20ja%20pahkinta-normal.jpgKävelykadulla tuli vastaan heppu hevosenpäänaamari yllä. En kysynyt onko maailma erinäköinen kavioveikkaajan silmin.

Jäi epäselväksi, oliko kyseessä joku mielenterveyspalvelujen puutteesta kärsivä kuntalainen, mafian tuleva uhri vai vanha Veikkauksen markkinointikampanjan mannekiini.

Omalla kohdalla oivaltava huumori toimii markkinoinnissa. Erityisesti itseironia viehättää. Kyky nauraa itselle vaatii rohkeutta ja tervettä itsetuntoa. Niin yksilöltä kuin yhteisöltä.

Joskus käy mielessä, että koomikoiden sketsit ja totuutta liioitteleva iva toimisivat erinomaisesti mainoskampanjoina niille tahoille, joita vitsi piikittelee. Esimerkiksi Mitchell & Webbin sketsi ”Football, football, football” toimisi vallan mainiosti suoraan Sky TV:n mainoksena.

"The giants of Charlton play host to the titans of Ipswich, making the both look like normal size!"

Jäänkin odottamaan milloin Veikkausliiga lanseeraa oman kampanjansa, jossa pieni mutta innokas kannattajajoukko möykkää ankeissa olosuhteissa vessapaperia ilmaan heitellen. Penkeistä tarttuu tikkuja persuuksiin, olutta saa jonottaa pienessä asvalttikarsinassa ja palvelu pelaa huonosti jos ollenkaan. Peli ja sen alustana toimiva kenttä ovat molemmat silkkaa kuraa.

Kaurismäkeläisen ankeuden jälkeen tilannetta kuvataan kannattajan silmin, jolloin ottelu ja stadion muuttuvat kertaiskusta tunnelmaa täynnä olevaksi vellovaksi hornankattilaksi. Ympärillä on vain parhaita kavereita ja puolialastomia misuja, ja kentällä kirmaavat pelaajat esittävät taiturimaisia otteita.

Maailma on erilainen veikkausliigakatsojan silmin.   

Kausi alkaa vajaan kolmen viikon kuluttua. Odotan sen alkua kuin varsa laitumelle pääsyä. "Hevosenpäänaamari" on jo päässä.

***

Vuodatuksen palveluntarjoaja Rohea Oy ei ole vieläkään saanut lisättyä palveluun videon upotuksen mahdollistavaa ominaisuutta, joten toiminnon puuttuessa tekstissä viitatut videot löytyvät linkkien takaa.

Vastaavanlaiset tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet Hornankattilan päivittämisen hiljaisuuden vuoden 2013 aikana. Toivottavasti ominaisuudet saadaan pian kuntoon, jolloin myös päivittäminen muuttuu mielekkäämmäksi.

maanantai, 4. maaliskuu 2013

Kuoleman suudelma

TPS_75x75-normal.jpgKannattajan ajatusmaailma on pessimismiin vivahtava. Oman joukkueen menestyksestä ei osaa nauttia. Se on vain väliaikainen tilanne, joka ennakoi väistämätöntä romahdusta.

Jos itsensä päästää fiilistelemään omien onnistumisista, sattuu korkealta putoaminen entistä lujempaa. Niinpä ajatusmaailma muuttuu varovaiseksi. Pessimisti ei pety?

Turun mustavalkoraitaisilla kulkee kauden alla lujaa. Harjoitusotteluiden kategoriaan laskettavassa Liigacupissa voitot ovat seuranneet toisiaan. Varovainen toiveikkuus on vaihtunut kiimaiseksi Veikkausliigakauden odotukseksi. Isoaivojen järki korvautuu limbisen järjestelmän yksioikoisuudella. ”Paketti on kasassa! Paikallisvastustajakin kaatui näytösnumeroin!”

Samalla sisään hengityksellä keuhkoissa vihlaisee ja takaraivossa alkaa jyskytys. Mieleen nousevat isävainaan viisaudet. ”Itku pitkästä ilosta, pieru kauan naurattaa”. Eikös se juuri viitannut tällaiseen hyvänolon tunteeseen, joka petollisesti hiipii puseroon pelin kulkiessa omalla painollaan? Vai onko tulkinta väärä?

Veikkausliigan epelit ovat huomanneet Tepsin oivat otteet.  Mokomat herättelivät jo sosiaalisessa mediassa keskustelua siitä, onko TPS Klubin ykköshaastaja mestaruustaistossa, vai olisiko asetelma jopa toisinpäin? Tepsi mestarisuosikki numero uno? Päätä huimaa.

Epäluuloisen kannattajan silmissä moinen on ilmiselvää vaikeuksien kerjäämistä, veren kaivamista omasta nenästä. Mopon keulimista pahan näköisesti. Kohta sattuu Juhaa leukaan, kuuluu puolestaan 90-luvun tamperelainen sketsiviisaus.

Klubilla on nykymateriaalilla tasan yksi vastustaja. Se löytyy pelaajien korvien väliseltä pururadalta. Mikäli kaverien kasetti kestää edes kohtuullisesti, suihkutellaan Stadissa sihijuomaa kauden päätteeksi. Mutta mikäli mestaruusjuna ei pysy raiteillaan, on lauma menestyksenjanoisia turkulaisia raapimassa veturinovea.

Keskustelupalstoilla kirjoitetaan leikkisästi ”asiantuntijapiireistä”, jotka ovat aina oikeassa. Erityisesti jälkikäteen. Vitsin alkuperä on minulle hämärän peitossa, mutta voisin kuvitella yhdeksi inspiraation lähteistä maamme urheilulehtien toimitukset. Niissä kun työskentelee valtava lauma asiantuntijoita ja ”analyytikoita”, jotka sanovat miten maa makaa ja pallo pyörii. Erityisesti jälkikäteen.

Toivon, etteivät asiantuntijapiirit nosta TPS:aa mestarikandidaatiksi. Ystäväni mukaan varmin tapa pilata kausi etukäteen on päätyä näiden rankinglistojen kärkeen. Osumatarkkuudessa kun on ollut parantamisen varaa historian saatossa.

Pelkään mestaruussuosikin viittaa oman joukkueen harteilla. Kuoleman suudelmaa.