"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville…" – Kalevala

Historiassa parta on usein liitetty viisauteen, seksuaaliseen kyvykkyyteen tai korkeaan asemaan, tietää Wikipedia kertoa. Ilmankos toivoin hartaasti lukioikäisenä, että minulle olisi kasvanut parta tai edes reteät pulisongit.

Pari vuotta myöhemmin armeijan harmaissa palvellessani käski eräs luutnantti minua ajamaan partani ennen kuin voisin edes haaveilla viikonloppuvapaasta. En oikein tiennyt mitä kohtaa karvattomasta kasvoistani hän tarkoitti, joten raavin hänen mielikseen partahöylällä hieman hiuksia korvien reunoilta. Sen jälkeen sain luvan lähteä lomille. Eipä tuo tuntunut sen kummemmalta mitä muukaan touhu siinä firmassa.

Tiedä sitten vaikuttiko siitä alkanut ahkera kasvojen alueen rapsuttelu, mutta sittemmin sain kasvatettua itselleni kevyet pulisongit, joita pidin uskollisesti lähes koko opiskeluajan. Ystäväni Tall Ships´ kapteeni tosin uhkasi useampaan otteeseen oluenjuontia harjoitellessamme köyttävänsä minut kiinni johonkin tolppaan ja ajavansa poskipartani pois. Kuten niin moni muu yhteinen asiamme, jäi sekin pelkän uhon asteelle.

Itse asiassa olisin ollut valmis vaihtamaan pulisongit pois kunnon pukinpartaan, joka olisi sopinut paremmin grungemusiikista intoilleelle. Kyseisen suunnitelman toteuttamista vain rajoitti sängetön leukaperä.

Parralla on vankka symboliarvo. Vahvojen historiallisten ja musiikkimaailmaan liittyvien mielleyhtymien lisäksi naamakarvoitus liitetään usein tiukasti uskontoihin ja eräänlaiseen ehdottomuuteen.

En silti menisi niin pitkälle, että tulkitsisin parran olevan yleisesti merkki eristäytyneestä elämäntavasta, kuten joku Wikipedian sisällöntuottaja kirjoittaa. Kyseessä lienee joku parraton pentu. Tai siinä tapauksessa meillä on lomakautena Suomenniemi täynnä radikaaliliikkeisiin kuuluvia erakoituneita miehiä.

Parta ja sen kasvu tai kasvamattomuus on monelle miehelle olennainen osa elämää. Osalle jopa itseilmaisun muoto.

Osa miehistä ajaa partansa joka aamu. Osa puolestaan toivoo ajavansa. Ja osa jättää tyystin ajamatta. Itse olen kesäloman kunniaksi kasvattanut muutaman päivän Chin curtain -tyyppistä naamakarvoitusta. Vaimo ei ole hihkunut innosta tavastani ilmaista itseäni.

Palaute yrityksistäni kasvattaa eri sortin sänkeä on aina ollut lähimmäisen osalta harvinaisen suoraa ja vaikeasti väärinymmärrettävää. "Kuvitteletko sä tosiaan, että toi harva parta näyttää hyvältä?"

Ilmeisesti sex appealini ei vankistu hänen silmissään muutaman päivän sängen luomasta rennosta kesämiehen lookista ja pilkkeestä silmäkulmassa. Kevytrakenteinen habitukseni ei puolestaan tue ajatusta nallekarhumaisesta ja karheanpehmeästä olemuksesta.

Toisaalta, vaimo ei ole koskaan ollut karskeihin erämiehiin retkahtavaa sorttia, vaan enemmän siloposkisten miesten ystävä. Elokuvatähdistäkin Hugh Grant vetoaa häneen ennen kuin ahmankarvainen Hugh "Wolverine" Jackman.

Lienee siis edellä mainittua viisautta ajaa nykyinen sänki pois. Pääsen osoittamaan sitä seksuaalista kyvykkyyttä jatkossakin…

Linkit:
Parta (Wikipedia)