Pohdinta ja pähkintäTuoreimmassa Veikkaajassa oli lehden ”analyytikkojen” arviot Veikkausliigajoukkueiden pelaajista. Sen sijaan, että narisisin vanhan veräjän lailla Tepsin pelaajien arvosanoista sekä siitä mitä ne kertovat, otan hampaisiini analyytikon ammattinimikkeen löperön käytön. Palataan niihin Tepsin pelaajien esiintymisiin sitten seuraavalla kerralla.

Tänä päivänä erityisesti urheilutoimittajien keskuudessa on muotia tituleerata itseään, toivottavasti pilke silmäkulmassa, tiukaksi analyytikoksi. Koska yours truly haluaa myös mieltää itsensä analyyttiseksi bloggaajaksi, katsoin mitä sellainen analyytikko oikein tekee?

Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattinetti-palvelun mukaan ”Analyytikko arvioi pörsseissä noteerattujen yritysten taloudellista kehitystä tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia osakekursseihin.”

No niin. Analyytikko arvioi pörsseissä noteerattujen yritysten taloudellista kehitystä ja sen vaikutuksia osakekursseihin. Miten moni Veikkausliigaseura on pörssissä noteerattu yritys? Sikäli mikäli minä mitään tiedän, niin ei yksikään. Miten moni itseään analyytikoksi arvioi seurojen talouden kehitystä. Harvempi. Esimerkiksi Manchester United sen sijaan on täysiverinen pörssiyhtiö (ja sen kyllä huomaa, huutaa joku takarivistä), joten sen toimintaa kentällä ja kentän ulkopuolella seuraa varmasti yksi jos toinenkin analyytikko.

Analyytikon työ koostuu Ammattinetin mukaan ”tiedonhankinnasta, tietojen analysoinnista sekä osto- ja myyntisuositusten antamisesta”. Mistä lähtien urheilutoimittajat ovat antaneet pörssiyhtiöille osto- ja myyntisuosituksia esimerkiksi pelaajista?

Hetkinen, otetaanpa viimeisin takaisin, tuota spekulointiahan lehtien sivut ja keskustelupalstat ovat täynnä. On seura sitten pörssiyhtiö tai ei, niin pelaajia ostetaan ja myydään suu vaahdossa, reaalimaailmasta ja taloustilanteesta (ovatko yksi ja sama asia?) vähääkään välittämättä. Täysin toinen asia on, kuuntelevatko seurojen päätöksentekijät näiden ”analyytikkojen” suosituksia.

”Analyytikkoja työllistävät pankit, pankkiiriliikkeet, vakuutusyhtiöt ja suuryritykset. Analyytikon on tunnettava rahoitusmarkkinat. Työssä tarvitaan mm. arviointikykyä, kykyä itsenäiseen päätöksentekoon sekä laskentatoimen ja kansantalouden tuntemusta”, tarkentaa TEM:in verkkopalvelu.

Niin, harvemmin pankkiiriliikkeissä ja vakuutusyhtiöissä kirjoitetaan urheilu-uutisia. Ymmärtääkseni juttuja kirjoittavat toimittajat, jotka ovat erikoistuneet urheiluun, eivät rahoitusmarkkinoiden lainalaisuuksiin. Töissä he toki saattavat olla suuressa pörssiyhtiössä.

Yhtäläisyyksiä toimittajan ja analyytikon toimenkuvissa on siis varmasti. Ainakin molempien työssä tarvitaan arviointikykyä ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Poikkeuksena keltainen lehdistö, joissa arvostelukyvyn puute lienee työnteon edellytys. Laskentatoimen ja kansantalouden tuntemuksen kanssa voi urheilutoimituksessakin olla sitten vähän niin ja näin.

Toimittajan työstä Ammattinetti toteaa seuraavaa: ”Sanoma-, aikakaus- ja muissa lehdissä työskentelevät toimittajat kirjoittavat lehtiin erilaisia juttuja. Työhön kuuluu myös tietojen etsimistä, haastattelujen tekemistä sekä ideointia. Työssä tarvitaan sujuvaa kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.”

Kuulostaa paljon tutummalta. Ilman kovin syvällistä analyysiä tai rahoitusmarkkinoiden tuntemusta.

Linkit:
Ammattinetti