Pakkohan tästä on kirjoittaa. Jos sitä elää, hengittää ja ennen kaikkea tuijottaa jalkapalloa päivät pääksytysten, niin jossain vaiheessa tulee jotain mieleenkin. Jopa minulle.

MM-kisat ovat puolessa välissä. Takana on kaksi viikkoa herkkua, ja edessä toinen mokoma. Alkukierrosten viimeiset pelit pelataan tänään, jonka jälkeen alkavat tosipelit, joissa pelin henki on tulos tai ulos.

Eilen illalla mittaa toisistaan ottivat Japani ja Brasilia sekä saman lohkon kaksi muuta joukkuetta, Australia ja Kroatia. Suurin ja kaunein eli viisi maailmanmestaruutta takataskussaan kisoihin lähtenyt Brasilia oli jo varmistanut jatkopaikkansa, mutta muut pelasivat vielä jaossa olevasta toisesta jatkopaikasta.

Japanin oli määrä voittaa Brasilia mielellään ainakin kahdella maalilla omatakseen edes teoreettiset mahdollisuudet jatkaa kisoja. Ottelu alkoi Brasilian kieputuksella, mutta pyörityksestä huolimatta nousevan auringon maan pojat iskivät ensimmäisen maalin harppuunahyökkäyksellään. Suurimman osan selostajana toimineen Tapio Suomisen huomiosta vei kuitenkin Pullukka eli Brasilian Ronaldo, joka oli vain kahden maalin päässä kaikkien aikojen MM-kisatykin tittelistä.

Ronaldo lähti MM-kisoihin 12 kisamaalia vyöllään. Kaikkien aikojen tilastoa johti Saksan 70-luvun maalipyssy, Der Bomber eli Gerd Muller 14 maalillaan. Väliin mahtui myös Ranskan Just Fontaine, joka oli aikanaan paukuttanut peräti kolmetoista maalia yhdessä turnauksessa.

Brasilian kaksi ensimmäistä ottelua Ronaldo oli lähinnä löntystellyt kentällä, antaen lehtimiehille sekä noin 150 miljoonalle brasilialaiselle syytä ja aseita lyömiseen. Keskivartalostaan kieltämättä tukevahko kärkimies olikin saanut otteistaan saman tason kritiikkiä mitä vegaani kettutyttö mielipiteistään Pohjanmaalla.

Japania vastaan Ronaldon liike oli kaukana siitä mitä muutama vuosi sitten miehen kylväessä kauhua vastustajien puolustuslinjoihin. Vaikka maalitykki tuntui vain kaivavan nenäänsä ja pyörivän keskiympyrän ja rangaistusalueen välissä, olivat tehot vihdoin Japania vastaan kohdallaan. Tuomarin viheltäessä viimeisen kerran pilliinsä komeilivat taululla 4-1–lukemat Brasilialle, ja kaksi Ronaldon tekemää maalia nosti brasilialaisen kertaheitolla Gerd Mullerin rinnalle. Ilmeessä oli suurta helpottuneisuutta niin miehellä itsellään kuin muullakin joukkueella!

Studiokommentaattorina ollut Mika-Matti Paatelainen totesikin osuvasti, ettei kukaan valmentaja kaipaa rangaistusalueelle väkkäränä pyörivää pallonpyörittäjää, joka on näyttävyydestään huolimatta tehoton. Maalit lasketaan, ja siinä laiskanpulskea Ronaldo on yhä täyttä rautaa, vaikka omat sympatiani väkkäröille ymmärrettävästi menevätkin.

Jos Ronaldo teki illan ottelussa kahden maalinsa myötä historiaa, tehtiin sitä myös samaan aikaan pelatussa lohkon toisessa ottelussa Kroatia-Australia. Kroatia tarvitsi voiton noustakseen jatkopaikalle, kun puolestaan Australialle riitti tasapeli pääsyyn kahden joukkoon. Tämä näkyi myös pelissä, sillä asenteen puutteesta kumpaakaan joukkuetta ei voinut syyttää.

Rapakon takana käytiin juuri vihoviimeiset ottelut NHL-jääkiekossa sekä NBA-koripallossa. Kummatkin finaalisarjat venyivät pitkiksi ja raskaiksi. Kroatian ja Australian välinen kohtaaminen muistuttikin aika ajoin jääkiekosta tuttua koheltamista ja miehen ottamista. Tahtokiekkoa.

Kroatia sai alkuun nopean ja upean vapaapotkumaalin, joka pakotti Australian hyökkäämään vimmattuna. Hurja hyökkäys palkittiin hieman ennen ensimmäisen puoliajan loppua, jolloin Balkanin alueella vahvat palloilulajit menivät sekaisin Kroatian Stjepan Tomasilta- Puolustaja huitoi hölmösti puskutilanteessa palloa kädellään aiheuttaen näin rangaistupotkun. Rangersista tuttu Craig Moore ei erehtynyt, vaan tasoitti pelin.

Mielenkiintoiset otteet käytiin ennen kaikkea toisella puoliajalla. Kroatian oli jälleen pakko hyökätä, ja Niko Kovac onnistuikin nykäisemään hurjan laukauksen, jonka Australian maalivahti Kalac imaisi verkon perukoille kunnon hooverin lailla. Kaksimetrinen hongankolistaja ei muutenkaan antanut itsestään vakuuttavaa kuvaa maalinsuulla, ja mies saikin huokaista helpotuksesta Liverpoolin Harry Kewellin tuikattua Australialle tasoitusmaalin ottelun 79. minuutilla. Tätä edelsi puolestaan taas kerran jalkapallon lentopalloon sekoittaneen Tomasin samanlainen käsivirhe mitä ensimmäisellä puoliajalla. Tällä kertaa se tosin jäi kroatialaisten onneksi tuomarilta näkemättä.

Tuomarilta eli Englannin Graham Pollilta jäi muutakin näkemättä, ainakin minun ja selostaja Tuomas Virkkusen näkemyksen mukaan. Jalkapallohistoriaa tehtiin näet siinä vaiheessa, kun ensin 61. minuutilla Kroatian Josip Simunicille näytettiin keltaista korttia. Mies jatkoi pelaamista normaalisti, ja parikymmentä minuuttia myöhemmin mies sai ilmeisesti toisen keltaisen eli punaisen kortin.

Tässä ei sinänsä ole mitään merkillistä, mutta kentällä vallinneen kaaoksen vuoksi Simunic ei poistunutkaan säännön edellyttämällä tavalla vihreältä veralta, vaan jatkoi muina miehinä pelaamista! Tuomari Poll ei moista huomannut, mutta huomasi Simunicin jatkoajalla tekemän uuden rikkeen, ja vilautti miehelle kolmannen keltaisen kortin samassa pelissä!

Fifan sivuilla moisesta ei ole mainintaa, joten saattaa olla, että selostaja Virkkunen ja minä olimme molemmat yöllä niin silmät ristissä, että näimme omiamme. Joka tapauksessa alkulohkon viimeisen kierroksen molemmat ottelut jäivät lähtemättömästi mieleen. Ensimmäinen peli urheilusarjakuva Busterista tuttua Kevin "Pulla" Mousea muistuttavan Ronaldon kahden maalin ansiosta, sekä toinen Josip Simunicin mahdollisesti saamien kolmen keltaisen kortin vuoksi.

Oikein jännittää millaisiksi pelit muuttuvat sitten, kun niissä todella on panosta!