Parisuhde ja perhe“Oh say can you see…”

Viikonlopun odotetuin televisio-ohjelma oli ilman epäilyksen häivää Monster Jam. Jälkikasvun hyppiessä innosta hihkuen sohvalla, totesi vaimo osuvasti, että löytyypä pojasta myös piirteitä, jotka eivät ole suoraan kummaltakaan perittyjä.

Monster Jam on amerikkalaisen viihdemuodon ilmentymä, jossa erityisvarustellut, valtavilla renkailla seisovat autot hyppivät ja pomppivat autonromujen yli. Hirviöautot ovat tuunattu värikkäiksi ja erityisesti lasten mielikuvitusta ruokkivaksi.

Tai ainakin näin luulisin. Touhun järjettömyyden perusteella kohderyhmänä kun luulisi olevan alle kouluikäiset, vaikka mainoskatkolla mainostettiinkin miehille suunnattuja tuotteita, kuten oikeita autoja.

Monster Jam”Mullanlaastaja on mun suosikki! Ja hei, nyt tulee Tlicelatops! Ja se tekee donitseja!”

Ihmetellessäni miten dinosauruksen mukaan nimetty auto voi tehdä donitseja, opetti nelivuotias jälkikasvuni minua, että auton pyöriminen on temppu, jonka nimi on donitsi. Sivistymätön isä.

Ensimmäisen kerran poika hoksasi Monster Jamin taivaallisuuden ollessaan isovanhemmillaan hoidossa. Televisiosta oli tullut amerikan herkkua, eikä Paappa ollut hennonnut kääntää kanavaa nähdessään lapsenlapsen innon. Sittemmin meillä on kotona katsottu videoklippejä netistä useammastakin Monster Jam -tapahtumasta. Aina yhtä suurella kohkauksella.

Jonkinlaista sensuuria meillä kuitenkin harrastetaan. Jälkikasvu bongasi ruotsinlaivan kaupan hyllyltä monsteriauton, joka oli luonnollisesti aivan pakko saada. Pääkalloin koristeltua autoa ihmeteltiin sitten porukalla hytissä, ja englanninkielestä kiinnostunut pieni Monster Jam -fani kysyi tietysti mitä auton kyljessä lukee.

Ymmärtämättömänä isänä olin mennä kasvatustieteelliseen retkuun. ”Grave Digger eli haud…” ehdin aloittaa, kunnes vaimo tuli väliin.

”Grave Digger eli mullanraastaja”, totesi parempi puoliskoni.

Linkit:
Monster Jam