TPS putosi Eurooppa liigan ensimmäisellä kierroksella. Pupellus. Santeri Mäkinen rikkoi ottelussa oman polvensa mukana maailmansa. Tragedia.

Tepsin putoaminen luxemburgilaiselle Jeunesse Eschelle kuului sarjaan missä on kätilö, huoripukki ja syyllinen. Ellen aivan väärin arvaa, saa päävalmentaja Marko Rajamäki päähänsä syntipukin sarvet. Katsomovalmentaja Nuorela tyhjine taktiikkamuistivihkoineen kantanee osavastuun.

Tappio laumalle pankkivirkailijoita, opiskelijoita ja muita amatöörejä ei ole hyväksyttävä. On toki muistettava, että TPS ei välttämättä eroa luonnehdinnasta paljoa. Joukkueen kovakuntoisin ja eniten yrittävä pelimies taitaa olla leipätyöltään personal trainer.

Seuran näkökulmasta putoaminen europeleistä ensimmäisellä kierroksella on taloudellinen katastofi. Väistyvä toimitusjohtaja Marco Casagrande linjasi talvella kausikorttilaisille järjestetyssä Wayne Brownin esittelytilaisuudessa seuralle kolme tavoitetta tälle kaudelle, jotta taloudellista ja urheilullista riskiä saadaan hajautettua:

1) Menestyminen Suomen Cupissa. Tulos: putoaminen varhaisessa vaiheessa.
2) Kolmas kierros Eurooppa liigan karsinnoissa. Tulos: puh, pah pelistä pois jo ensimmäisellä karsintakierroksella.
3) Veikkausliigassa kolmen parhaan joukkoon. Tulos: vielä näkemättä, mutta parantaa pitää ja paljon.

Hätäisemmällä logiikalla varustettu voisi päätellä Wayne Brownin hankkimisen tulleen kalliiksi. Oli jotenkin symbolista, että englantilainen itse tuhri Jeunesse Esche -ottelussa 1-0 tilanteessa rangaistuspotkun. Maali oli nostanut vieraissa 2-0 hävinneen Tepsin tasoihin. Kyseinen rankkari oli tuhannen taalan sijasta 130 000 euron paikka.

Näin kyökkipsykologin lisäksi katsomokirurgina ja olohuoneortopedinä minua huolestutti silti eniten Santeri Mäkisen loukkaantuminen. Nuori mies oli juuri kuntoutunut vakavasta polvivammasta, joka ilmeisesti uusiutui. Edessä saattaa olla uusien tulevaisuudensuunnitelmien laadinta. Se on lupaavan jalkapalloilijan kohdalla tragedia.

Sillä kaikesta europupelluksesta huolimatta minä pyöräilin kaikessa rauhassa kotiin. Huomennakin on kesälomapäivä. Menen kenties uimaan, pyörälenkille tai luen mainiota kirjaa. Nautin elämästä.

Santeri Mäkinen ei nauti. Hän todennäköisesti miettii elämäänsä uusiksi, ja kiroaa sen epäoikeudenmukaisuutta. Siinä kokonaisuudessa yksi europupellus on pelkkä lillukanvarsi.