Uusi vuosi, uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Vuosi 2005 alkoi kuitenkin jo tutuksi tulleissa merkeissä eli vuosittaisella kuusiottelulla Kupittaa urheiluhallilla. Edellisenä vuotena oli muutamalla kisaajalla tullut maaginen kolmenkympin rajapyykki ylitettyä. Miten on ikääntyminen vaikuttanut tulostasoon?

3rd ANNUAL KUPITTAA MEMORIAL SEXTATHLON KUTSUKILPAILU,
la 8.1.2005 klo 13.00, Kupittaan urheiluhalli, Turku, Finland.

Lajivalikoima pysyi lähtökohtaisesti samana mitä edellisinä vuosina, mutta tälläkin kertaa viimeinen eli kuudes laji oli avoinna aina hallille tuloon asti. Jännitystä riitti siis jo lajivalikoimankin suhteen loppuun saakka!

Pisteytyksen logiikka pidettiin samana eli koska osallistujia oli viisi, sai jokaisen lajin suhteellisesti paras viisi pistettä jne. Varsinaisesta kilpailusta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan lähinnä jokainen kilpaili itse itseään vastaan. Reilu peli sävytti kisaa, sillä tärkeintä oli kliseisesti itsensä voittaminen, joten kaveria kannustettiin tosissaan ja tekniikkavinkkejäkin jaeltiin.


1. Punnitus
Ensimmäinen laji pisti katselemaan varpaita.  Näkyykö niitä vai onko eteen kasvanut elintasokumpua? Kaikki kikat käytettiin aina vessassa ähisemistä myöten, jotta tulos olisi kilpailijalle edullinen. Jatkossahan kaikki kilpailussa eteen tulevat painot laskettaisiin kisapainoon suhteuttaen.

Paino oli useimmilla pysynyt häkellyttävän samana, kuten edellisinäkin vuosina. Huomattavaa tosin oli, että Ernoa lukuun ottamatta kaikilla kisaajilla oli paino hieman pudonnut edellisvuodesta. Ernokin oli kasvanut ihmisenä vain säälittävät 400 grammaa. Homman vakavuutta kuvaa, että tänä vuonna punnituksessa riisuttiin jo kengät. Ensi vuodelle osa jo suunnittelikin mahdollisimman kevyttä, foliosta kyhättyä kisa-asua...

Tulokset: Lauri 87,0 kg (kisapaino 87,5 kg), Keijo 86,8 kg (87,5 kg), Kääriä 80,3 kg (80 kg), Erno 76,0 kg (75 kg), Mikko 62,8 kg (62,5 kg).

Punnituksen jälkeen haettiin jo pullottaviin lihaksiin lämpöä, jotta loukkaantumisilta vältyttäisiin. Tyyli oli luonnollisesti vapaa.


2. Penkki
Penkkipunnerrus eli miten monta toistoa jaksaa tehdä omaa kisapainoa vastaavalla painolla. Kunto tuntui olevan kova, sillä viime vuoden tulokset olivat useimmille pelkkää paperia...

Lajivoitto meni taas kerran Ernolle  hurjalla tuloksella (22 toistoa; 75 kg), joka tänä vuonna teki esimerkillisesti "tappiin saakka" ilman turhia säästelyitä. Mikko paransi viime vuoden tulosta yhdellä toistolla, mutta myös kisapaino oli 2,5 kiloa kevyempi mitä edellisellä kerralla(18; 62,5 kg), seuraavina edellisvuoden tulosta sivunnut Lauri (13; 87,5 kg), selkeästi parantanut Käärän Mikko (7; 80 kg) ja Keijo (3; 87,5 kg).


3. Maastaveto
Jokainen suoritus tulee tehdä siten, että lähtötilanteessa levypainot koskettavat lattiaa. Perinteisesti kyseessä on ollut Timon bravuuri eli 1,5 kertaa oman kisapainon veroinen maastavetomarsalkansauva. Tällä kertaa hallitseva mestari oli kuitenkin joukosta poissa, joten tilanne meni kertaheitolla uusiksi.

Tulostaso jäi hieman edellisestä vuodesta, ja yllätysvoiton lajissa veikin Mikko (14 toistoa; 95 kg). Erno tuli toiseksi (8; 115 kg), seuraavina Kääriä (5; 120 kg) ja Keijo (3; 130 kg). Lauri skippasi lajin kipeään selkäänsä asiallisesti vedoten, kuten Erno puolestaan edellisellä kerralla. Jouduimmekin toteamaan, että vanhat miehet eivät enää palaudu harjoituskauden vammoista kuten ennen.


4. Leuanveto
Tässäkin lajissa tulokset ottivat hyppäyksen ylöspäin, ja lähes joka jamppa paransi tulostaan. Säännöthän olivat selkeät: kädet suoraksi alas, ja hyväksytty suoritus edellyttää leuan hilaamista tangon yläpuolelle. Kevyiden miesten laji, jossa hauikset ja selkälihakset ovat kovilla.

Leuanvedon vei nimiinsä Erno, joka ensimmäistä kertaa kisahistoriassa ylitti haamurajan eli 20 toistoa! Mikko jäi taakse 16 toistollaan, ja niukasti seuraavina tulivat Lauri (15), Kääriä (12) ja Keijo (11). Taso oli siis käsittämättömän kova, ja Mikkoa lukuun ottamatta jokainen paransi edellisen vuoden tulostaan.



5. Dippi
Varsinaisten salilajien viimeinen eli dippi veti ojentajat lopullisesti tukkoon. Tuomarointi oli tiukkaa kautta kisan, ja dipin yhteydessä suorituksia arvioitiin taas asiallisen ankarasti. Hyväksytty suoritus edellytti laskeutumista suorilta käsiltä alas aina 90 asteen kyynärpääkulmaan, josta oli määrä nousta uudestaan ylös suorille käsille.

Jos edellisenä vuotena tulostasoa oli pidetty suorastaan sairaan kovana, yllättivät tänä vuonna miehet vieläkin paremmalla kokonaistasolla! Lajin vei nimiinsä Mikko kovalla tuloksella 33 toistoa, ja seuraavina tulleiden Ernon (31), Laurin (29), Keijon (25) ja Kääriän (22) tulokset saivat aikaan aiheestakin aplodeja.



6. Soutu 500 m.
Mikko puhaltaa soudun jälkeenViimeisenä lajina mukaan otettiin äärimmäisen raskas 500 metrin soutu, joka yllätti kisaajat raakuudellaan. Aiemmin lajivalikoimassa ollut 60 metrin juoksu hylättiin, sillä esim. Erno ei olisi voinut lajiin osallistua.

Laji suosi hieman pitkiä miehiä, jotka saivat omasta varrestaan apua perttikarppismaisen tapaan, ja tämä näkyikin tulostaulukossa. Keijo vei aerobisen lajin nimiinsä näytöstyyliin erittäin kovalla tuloksella 1 min 28,4 sekuntia eli 1.28,4. Lauri erottui hyvänä kakkosena ajalla 1.32,7, mutta seuraavat sijat menivätkin täpärälle. Kaikki kolme jäljellä ollutta mahtuivat sekunnin sisään! Erno (1.40,6), Kääriä (1.40,9) ja Mikko (1.41,6).


Lopputulokset
Tiukan kokonaiskisan mestari oli Erno 21 pisteellä, kakkosena Mikko (19 pistettä) ja kolmas sija lankesi Laurille 14 pisteellä. Seuraaviksi sijoittuivat Keijo (11 pojoa) ja Kääriä kymmenellä pisteellä.

Kolmatta kertaa järjestetty kisa sai siis kolmannen voittajan, eli toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut valtaamaan Kupittaan sextathonin kuninkuutta kahteen kertaan!