Noilla sanoillahan sitä toivotetaan valoisaa tulevaisuutta ihmiselle, joka vaihtaa työpaikkaa tai jota ei oikeastaan tunne, saati edes halua tuntea.

KultamitaliEn tiedä toivoiko joku minun tällä viikolla vaihtavan työpaikkaa, mutta joka tapauksessa omalle kohdalle sattui mukavalla tavalla onnea ja menestystä. Vain Veikkauksen mies kukkapuskineen puuttui maanantai-aamuna oveltani. Selaimen saa muuten klikattua oikeasta yläkulmasta kiinni, mikäli oma selkään taputteluni alkaa tympiä.

Tiistai-iltana jännitin tietysti television ääressä rystyset valkeina punaisten paholaisten eli Manchester Unitedin edesottamuksia omalla kotikentällään. Vastassa oli AC Milan, tuo Berlusconin lempilapsi.

Lupaavan alun jälkeen milanolaiset siirtyivät yksi kaks 1-2 -johtoon, ja ManU:n pelaajien otteet kentällä näyttivät kovin ponnettomilta. Katsomossa loukkaantuneina istuneet pelaajat sen sijaan pureskelivat kynsiään tarmokkaan oloisina. Onneksi toisella puoliajalla jalkapalloa syvemmin ymmärtävä ja pelin paremmin näkevä messias, Paul Scholes, ryhdistäytyi vapaammassa pelintekijän roolissaan.

Tunnin kohdalla saarivaltion virallinen ihmepoika Wayne Rooney viimeisteli upean tasoitusmaalin, ja yliajalla sama nuorimies ampui loistavan voitto-osuman. Tämä sai minut jo hekumoimaan ajatuksella mahdollisesta Mestarien liigan finaalipaikasta. Keskiviikkoillan toinen osaottelu tulee olemaan kutkuttavan jännittävä, kuten camp-huumorin tahaton lähettiläs Matti Kyllönen sanoisi.

Samanlaista jännittynyttä kutinaa oli tarjolla myös torstai-iltana Pikku-Torressa, jossa visailtiin kevään viimeinen QuizMaster–osakilpailu. Ennen viimeistä visaa johti joukkueemme Kolme rumaa Teroa kokonaiskisaa peräti kuuden pisteen kaulalla, mutta niskaan hönkivät viime viikkoina kovasti piristynyt Naantalin juusto & rekkapesu sekä kokeneempien kisailijoiden joukkue Bona Fide. Kuten huomaat, joukkueiden nimet ovat kaikki yhtä tyylikkäitä mitä kilpailijatkin.

Vaikka onnella sinänsä ei ole mitään tekemistä yleistietokilpailun kanssa, olivat Terot tällä kertaa onnekkaita. Viimeinen osakilpailu meni hieman "mailaa puristaen", mutta saimme kuin saimmekin hilattua itsemme koko kevään voittajiksi yhden surkean pisteen marginaalilla! Loppuilta menikin sitten talon tarjoamia skumppalaseja kilistellessä, ja kultamitaleja röyhkeästi kaulassa killutellen. Vain saunominen ja nakkien voittopokaalissa keittäminen jäivät uupumaan voittajan värisuorasta.

Tässä on nyt tullut kehuttua sekä oman suosikkiseuran, että oman joukkueen menestystä kentällä ja kapakassa siinä määrin, että vaatimattomampaa hirvittäisi. Lohdutuksen sanana kaikille todettakoon, että Uefan ensi kesän jalkapallon EM-kisalippujen arvonnoissa rouva Fortuna puolestaan näytti vähemmän valoisaa ilmettään. Näillä näkymin minun ei tarvitse murehtia kesälomien ja raha-asioiden järjestämistä siihen malliin, että ehtisin Wieniin katsomaan puolivälierä- ja välieräpelejä.

Kuka oikeastaan edes haluaisi stadionien piippuhyllyille? Televisiosta näkee nekin ottelut paremmin kuin paikanpäältä…