Pohdinta ja pähkintäAina silloin tällöin vastaan tulee ihmisiä joko kasvokkain tai television välityksellä, joiden lahjakkuus on niin silmiinpistävää, että jopa minä ymmärrän ihailla heitä. Tällä hetkellä kadehdin kahta uusiseelantilaista miestä. He ovat Bret ja Jemaine.

Flight of the Conchords on ehdottomasti hauskinta, terävintä ja hulvattominta huumoria, mitä televisio on tarjonnut pitkään aikaan. Tiedän olevani ajasta jäljessä, sillä ohjelmasta olisi varmaan pitänyt intoilla jo vuosi sitten kesällä, jolloin sen esittäminen alkoi HBO:lla Jenkeissä. Suomen maksuttomille kanaville sarja rantautui vuotta myöhemmin, kun YLE aloitti ohjelman esittämisen pari viikkoa sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Flight of the Conchords on Bretin ja Jemainen kahden hengen yhtye, joka tituleeraa itseään Uuden-Seelannin neljänneksi suosituimmaksi kitaraperusteiseksi digi-bongo acapella-rap-funk-huumori folk duoksi. Puolen tunnin pätkät kertovat kaverusten sinnittelystä Isossa Omenassa, ja heidän omalaatuisesta lähipiiristään. Ehdoton suosikkini on naimisissa oleva kolmekymppinen nainen, Mel, joka on yhtä aikaa yhtyeen armoton, ja ainoa, fani sekä varttihullu kyttääjä.

Erinomaisen hienoa ja kadehdittavaa sarjasta tekee joka jaksoon nivottu yhtyeen musiikki, joka on erityisesti sanoituksien ja esitystapansa suhteen kertakaikkisen nerokas. Vai mitä pitäisi sanoa kolmikymppisistä valkoisista kavereista, joilla on omat gangsta-rapnimet Rhymenocerous ja Hiphopopotamus? Tai joiden sydäntä raastava kappale saattaa kertoa siitä, miten saada tyttö kotibileistä kebabin kautta kotiin?

When I'm on the mic, I'm like global warming. Huikeata. Flight of the Conchords lavalla, ole hyvä:



Televisiosarja TV2:ssa maanantaisin klo 22.50. Suosittelen.

Linkit:
Flight of the Conchords – tv-sarja (englanniksi)
Flight of the Conchords – yhtye (englanniksi)