Seitsemäs kerta kuntosalikuusiottelua. Selitykset, taktikointi ja kiemurtelu tuntuvat alkavan vuosi vuodelta aikaisemmin. Ystävänpäivän hengessä, totta kai.
7th ANNUAL KUPITTAA MEMORIAL SEXTATHLON KUTSUKILPAILU,
la 14.2.2009 klo 13.00, Kupittaan urheiluhalli, Turku, Finland.
Pisteitä jaettiin ja laskettiin samalla logiikalla mitä ennenkin. Kunkin lajin parhaan tuloksen tehnyt sai viisi pistettä, toiseksi tullut neljä jne. Idea lienee helppo ymmärtää.
1. Punnitus
Punnitus sai aikaan hurjaa spekulointia ja kiivasta sähköpostiliikennettä, sillä ilmoille heitettiin ajatus punnituksen pisteyttämisestä samaan tapaan mitä muut kilpalajit. Erityisesti hippiäissarjaan kuuluvien katsottiin saavan keveydestään ansaitsematonta hyötyä, joka ei näy tosipaikan tullen esimerkiksi nakkikioskin käsirysyssä.
Saisiko siis pisteitä yksinkertaisesti massakkain mies? Vai pitäisikö pisteitä jakaa jykevimmän painoindeksin omaavalle? Lopulta tulos oli vanha ja hyväksi havaittu: punnituksesta ei jaettu pisteitä, vaan se ainoastaan määräsi nostettavat kisapainot.
Suuria muutoksia osallistujien fyysisessä kattavuudessa ei ollut tapahtunut, vaan miesten elopaino oli pysynyt jotakuinkin samoissa lukemissa mitä viime vuonna. Timo oli hakenut keveyttä äärimmäisillä keinoilla virumalla vielä pari päivää aiemmin mahataudin kourissa. Huikea suoritus!
| Nimi | Massa (kg) | Kisapaino (kg) |
| Keijo | 93,1 | 92,5 |
| Lauri | 84,7 | 85 |
| Erno | 79,2 | 80 |
| Timo | 78 | 77,5 |
| Mikko | 62,1 | 62,5 |
2. Penkki
”Paljonko nousee penkiltä?” Perinteinen penkkipunnerrus oli taas ensimmäinen varsinainen kilpalaji. Sitä edeltänyt lämmittely keskittyi lähinnä suun pieksemiseen, kuntopyörän polkemiseen ja helvetinmankeliksi kutsutulla cross-trainerilla rimpuilemiseen.
Yksinkertainen idea oli nostaa tankoon ladattu omaa kisapainoa vastaava määrä rautaa suorille käsille mahdollisimman monta kertaa. Ennakkosuosikin viittaa harteillaan kantoi viime vuonna lajiennätyksen tehnyt Erno. Mies ei pettänyt, vaan vei lajin nimiinsä, vaikka ilmiselvästi lopetti ennen viimeistä puserrusta. Halpahintaista taktikointia, mutistiin takavasemmalla allekirjoittaneen toimesta. Lauri, Timo ja Keijo nostivat jokainen solidaarisesti yhtä monta toistoa, joten heidän kesken pisteitä jaettiin suhteellisen painon perusteella.
| Nimi | Toistot | Pisteet |
| Erno | 18 (80 kg) | 5 |
| Mikko | 17 (62,5 kg) | 4 |
| Lauri | 9 (85,0 kg) | 3 |
| Timo | 9 (77,5 kg) | 2 |
| Keijo | 9 (92,5 kg) | 1 |
3. Maastaveto
Joka kerta kisaan osallistuessaan maastavedon nimiinsä vienyt Timo oli taas kerran ennakkosuosikki, mutta kuinkas kävikään? Mr Maastaveto jäi aiemmin hallitsemassaan lajissa kakkoseksi, kun Keijo tuli ja rykäisi nikamat rytkyen käsittämättömät 18 toistoa valtavilla 140 kilon painoilla! Puolitoista kertaa oma massa oli kevyttä kaurapuuroa! Toisaalta, muistelimme Keken nostaneen maasta opiskeluaikoina myyttiset 200 kiloa rautaa, joten aivan puskista ei teräsreiden voitto tullut.
| Nimi | Toistot | Pisteet |
| Keijo | 18 (140 kg) | 5 |
| Timo | 12 (120 kg) | 4 |
| Erno | 10 (120 kg) | 3 |
| Mikko | 8 (95 kg) | 2 |
| Lauri | 1 (130 kg) | 1 |
4. Leuanveto
”Isi venyttää kaulaa”, kuten oma jälkikasvu sanoo nähdessään minun rimpuilevan leuanvedon parissa. Kaikille tuttu laji alkaa alhaalta kädet suorina roikkumisesta, jonka jälkeen oma ruho pitäisi saada hilattua ylös ja leuka tangon yläpuolelle. Taso oli taas kerran kova, sillä jokainen ylsi vähintään tusinaan toistoon, ja Timo sai aikaan täyden tiun.
Viime vuonna itselläni jäi 17. leuka niukasti vetämättä, ja tänä vuonna kävi samalla tavalla sen 18. toiston kohdalla. Kun voima loppuu kesken, se loppuu kesken, vaikka vieressä kuinka kannustettaisiin puhaltamaan keuhkot tyhjiksi.
| Nimi | Toistot | Pisteet |
| Timo | 21 | 5 |
| Erno | 20 | 4 |
| Mikko | 17 | 3 |
| Lauri | 13 | 2 |
| Keijo | 12 | 1 |
5. Dippi
Ojentajat lopullisesti tukkoon vetävä dippi oli viimeinen puhdas punttisalilaji. Tässä vaiheessa edelliset liikkeet alkoivat painaa jo pahasti ainakin omissa kintereissä. Väsymys näkyi ainakin omalla kohdalla tuloksissa. Pieni lihasryhmä ei ollut huippuunsa viritetty, joten tulos heikkeni hieman viime vuodesta. Lajin vei nimiinsä Erno, joka ylitti tällä kertaa ainoana kisaajana 30 toiston rajapyykin.
| Nimi | Toistot | Pisteet |
| Erno | 36 | 5 |
| Mikko | 29 | 4 |
| Keijo | 27 | 3 |
| Lauri | 23 | 2 |
| Timo | 20 | 1 |
6. Soutu 500 m
Viimeisenä taistona oli raastava 500 metrin soutu ergometrillä. Loputkin mehut imevä laji veti miehet kirjaimellisesti valkoisiksi, ja elpyminen otti tällä kertaa poikkeuksellisen pitkään pukukopin penkeillä pötköttäessä. Onneksi Keijolla oli tarjolla suklaarusinoita, jotka taittoivat kärsimyksen terävimmän kärjen.
Tässä vaiheessa iltapäivää ei ollut enää sijaa taktikoinnille, vaan jokainen kisaaja ryki itsensä lähes oksennuksen rajamaille. Oma aerobinen kestävyyteni oli parantunut selvästi viime vuodesta, mikä ilahdutti sen mitä pahoinvoinnilta kykeni suoritusta ajattelemaan. Maksimipisteet vei Kouvolan Karppinen eli Keijo kaikkien aikojen kovimmalla tuloksella lähes maaninen kiilto silmissään.
| Nimi | Aika | Pisteet |
| Keijo | 1.27.8 | 5 |
| Lauri | 1.34.9 | 4 |
| Erno | 1.37.7 | 3 |
| Timo | 1.38.9 | 2 |
| Mikko | 1.42.7 | 1 |
Lopputulokset
Kokonaiskisan vei kolmatta kertaa Sextathlonin kunniakkaan seitsenvuotisen historian aikana nimiinsä Erno yhteispisteillä 20. Keijo kaappasi itselleen hopeisen mitalin 15 pongolla. Pronssinen pokaali jaettiin Timon ja minun kesken 14 pisteellä. Lauri kokosi 12 pistettä ollen kokonaiskisan viides.
Ensi vuonna uudestaan, ja toivottavasti silloin saamme joukkoomme tänä vuonna moottoripyöräkerhonsa puheenjohtajan velvollisuuksia hoitaneen Mikko K:n. Edellisen kerran Sextathlonia on kisattu koko kuuden hengen köörin voimin vuonna 2004 eli peräti viisi vuotta sitten! Kenties ensi vuonna mukana remmissä on koko kotlettien kaarti?
Linkit:
Sextathlon 2009 - kuvat
Sextathlon 2008
Sextathlon 2007
Sextathlon 2006
Sextathlon 2005
Sextathlon 2004
Sextathlon 2003
Kommentit