Urheilu ja vapaa-aikaAnders ”Masken” Carlsson, Mats Sundin, Peter Forsberg, Linus Omark?

Jyri Häkämies pelkää itänaapuria, mutta lähestyvissä jääkiekon MM-kisoissa Venäjän karhun pelkääminen lienee turhaa. Sitä verta ylivoimainen vastus idän mesikämmen taitaa olla. Sen sijaan on syytä alkaa miettiä mitä keksisimme kolmen kruunun poikien päänmenoksi. Ja minkälaisia temppuja siellä on harjoiteltu?

Ruotsalaisten suomalaisille aiheuttamat jääkendotraumat ovat jokaiselle lajia vähänkään seuranneelle tuttuja. Mikäli yksittäisestä suorituksesta voi vetää mitään johtopäätöksiä, ovat Anders ”Masken” Carlsson, Mats Sundin ja Peter Forsberg löytäneet itselleen manttelinperijän.

Minun ei pitäisi analysoida suomalaisten kentällä ja vaihtopenkillä jäätymisten syitä. Lajia syvemmin ymmärtämättömänä luistelisin vain täyttä vauhtia päin kuvainnollista päätypleksiä. En voi silti vastustaa kiusausta solmia vanhoja hokkareita jalkaani, ja mähistä asialla hieman.

Kansallinen penkkiurheilutrauma lienee silloin yleisesti tunnustettu, kun sitä käytetään keltaisen lehdistön markkinoinnissa kuukausi toisensa jälkeen. Vai mitä mieltä olet itse iltapäivälehden koko sivun mainoksesta, jossa jääkiekkopeliä muistuttavan kuvakavalkadin lopussa Suomi nousee viime hetkellä tasoihin, ja voittomaali isketään verkonperukoille ajassa 58.58? Mats Sundinin ahterin kautta.

Katsojana ja leijonien puolesta hurraavana ymmärrän mainoksen taustat. Olen todistanut kivuliaalla tavalla kolmen kruunun nousun kerta toisensa jälkeen rinnalle ja ohi. Ohessa oma top 3 traumat:

Moskova 1986. Kaikkien solariumselostajien isä Juha Jokinen hekumoi reilu 40 sekuntia ennen ottelun loppua: ”kahta maalia Suomi ei voi enää päästää.” Kuinkas sitten kävikään?

”Ajassa 59:19 Ruotsin Anders ”Masken” Carlsson kaventaa. Suomi voittaa maalin jälkeisen aloituksen, suomalaispakki nakkaa paniikissa päämäärättömän kiekon kohti keskialuetta. Se osuu Carlssonin polveen, ruotsalainen kimpoaa kiekon perässä läpiajoon ja tasoittaa. Pohja myöhempien aikojen Ruotsi-kompleksille on lopullisesti valettu.” (Kristian Sundqvist, HS, 10.1.2007)

Helsinki 1991. Suomi johti Ruotsia vastaan 53 sekuntia ennen ottelun loppua jo 4-2, mutta viimeinen minuutti on sysimusta. Sundin tekee ”Maskenit”, ja tasoittaa pelin 4-4 lukemiin. Voin kertoa, että viiden vuoden takaisen painajaisen uusiminen oli teini-ikäiselle pojalle kova paikka.

Helsinki 2003. Kolmas kerta toden sanoo? Suomi johtaa Ruotsia vastaan 5-1. Maailma näyttää valoisalta ja oikeudenmukaiselta paikalta. Linnutkin livertävät pelkästään duurissa. Teemu Selänne on tehnyt kolme maalia ja on kentän kuningas. Mutta yhtäkkiä Suomen ote alkaa lipsua, ja länsinaapuri aloittaa mahdottomalta tuntuvan nousunsa. Lopulta Ruotsi tulee ja tekee viisi (5) maalia peräjälkeen, vieden pelin 5-6 numeroin! Kaikkien jäätymisten äiti.

Ruotsalaiset ovat osanneet järjestää yllätyksiä myös lajin muille suurmaille. Monien mieliin on varmasti syöpynyt Lillehammerin vuoden 1994 olympiafinaalissa nuoren Peter Forsbergin veivaama maaginen rangaistuslaukaus, joka lopulta ikuistettiin postimerkiksi asti. Kanadan maalivahti Corey Hirsh tuskin muistelee maalia lämmöllä.

Nyt on löytynyt uusi kaveri, jolla riittää itseluottamusta yrittää kunnon länsinaapuriveivausta. Vaikka Masken Carlsson, Mats Sundin ja Peter ”Foppa” Forsberg eivät enää asettuisikaan leijonia vastaan, on uhalla uusi nimi: Linus Omark.

Katsokaa ja itkekää. Svenska spel.



Linkit:
Kymmenen suomiurheilun tuskanhetkeä