Parisuhde ja perheLapsuuden katkerin muisto on muutoin kultaiselta 80-luvulta. En koskaan saanut Commodore 64:ää.

Pyrin ottamaan vahinkoa takaisin roikkumalla mahdollisimman paljon ystävien luona eläinallergioista välittämättä. Siedätyshoito ei tehonnut. Sain astman ja addiktion tietokonepeleihin.

Kaikki kasarilapset muistavat ensimmäisen oikeasti pelittävän kotitietokoneen; ”kuusnelkun” tai ”kuuslankun”, kuten C64:ää hellästi kutsuttiin.

Tänä päivänä valinnanvaraa on huomattavasti enemmän. Varteenotettavia vaihtoehtoja tarjoavat XBOX 360, PlayStation 3 ja Nintendo Wii. Lisäksi pelejä on pilvin pimein uskollisille PC-miehille.

Jälkikasvu oli mankunut konsolia jo pidemmän aikaa. Kaikilla kavereilla oli kuulemma sellainen. Jotenkin perustelu kaikui tutulta 80-luvulta. Vaimokin oli liittoutunut pojan puolelle. Minä edustin pahoja akselivaltoja tai roistovaltioita tämän päivän retoriikan mukaan haratessani hankintaa vastaan.

Vastustukseni syy oli yksinkertainen. Tiesin miten helposti pelit vievät pojat mennessään. ”Annoin pikkusormen, se vei koko käden”, lauloi Aki Sirkesalo naisista aikanaan. Epäilen konsolien olevan sukupuoleltaan naispuolisia, niin paljon enemmän ne poikia kiinnostavat.

Liittoutuneet voittivat lopulta. Ihan kuten 1940-luvulla ja tietokonepeleissä. Asioilla lienee joku yhteys keskenään. Ostin siis Nintendo Wii:n.

Päädyin Wii:hin ystäväni kuvailtua sitä ”perhekonsoliksi”. Päätös oli totta kai vaikea, surinhan aikanaan sitäkin, että polkupyöräni takatarakalla nököttävä lastenistuin paljastaa minut perheenisäksi, ei houkuttelevan sporttiseksi urokseksi. Nyt ostin ”perhekonsolin” sen sijaan, että olisin investoinut messevämpiä pelejä tarjoaviin XBOX:iin tai Pleikkariin. Toki sen jälkeen kun olisin ensin ostanut uuden kannettavan PC:n. Kolumnien kirjoituskin tapahtuu reilut kuusi vuotta vanhalla pöytäkoneiden Metusalemilla.

Perustelin konsoliostosta pihille minälleni siten, että ehkä jälkikasvu oppii pelaamalla olennaisia motorisia ja kielellisiä taitoja. Pallopelikoordinaatiota ja englanninkieltä. Taitoja, joita Valioliigassa ja/tai NHL:ssä tarvitaan.

Vaimoni taisi puolestaan olla miettinyt asiaa jo pidempään ja pidemmälle. Hän kun totesi Wii:n ohjauskapulan kehittävän samoja taitoja, joita kirurgi tarvitsee robottiohjatuissa leikkauksissa!

Mitähän minusta olisi voinut tulla, mikäli kotiini olisi 25 vuotta sitten ostettu Commodore 64?

Linkit:
Commodore 64
Nintendo Wii