FutisYstäväni pääsi legendaarista Turun Nappulaliigan Itä-Länsi -kamppailua mukailevaan otteluun. TPS-JJK -matsin esiottelun tulema oli tuhrittu maalipaikka ja pohjevamma kymmenen minuutin pelaamisen jälkeen.

Missä vika? Oliko ongelma otteluun valmistautumisessa? Eikö maalinteon visualisointi onnistunut? Tuliko kentällä sittenkin kiire? Voimanpuutteesta onnistumisen ei pitänyt jäädä kiinni.

Manchester Unitedin tähti Wayne Rooney kertoi muutama päivä sitten Daily Mailille kuvitelleensa ja ratkaisseensa otteluita mielessään koko pienen ikänsä. Samaa voi sanoa moni muukin pallonpotkija. Osa kutsuu niitä päiväuniksi, osa mentaaliharjoitteluksi.

”You're trying to put yourself in that moment and trying to prepare yourself, to have a "memory" before the game. I don't know if you'd call it visualising or dreaming, but I've always done it, my whole life.”

Englannin maajoukkueleijona tunnusti tarkkailleensa nuorempana silmä kovana Jari Litmasen otteita kentällä. Suomalaislegendan kiireettömyys, pelisilmä ja liikkuminen tekivät vaikutuksen Croxtethin kasvattiin.

”If you looked at him, he always never looked like he was rushed doing anything. He always used to take his time. Then, when the opportunity came, he found the space to get the ball in the net.”

Olisiko ystävälläni ollut jotain opittavaa ”Väinön” metodeista? Olisiko ennen Itä-Länsi -ottelua pitänyt sittenkin katsoa Mestarien liigan finaali vuodelta 1995? Olisiko netistä löytynyt kooste Litmasen uljaimmista hetkistä? Jalassa kai sentään olivat vanhat Copa Mundialit?

Ystäväni mukaan hänet oli rekrytoitu ”tuomaan liikettä” Idän jengiin. ”Pelisilmää ja pehmeitä kosketuksia varten oli valittu ihan muita pelureita.” Niinpä Litmasen liikkeet olisivat olleetkin väärää oppia. Kenties osuvampi esikuva voimatopparille olisi löytynyt Carles ”Tarzan” Puyolin otteista?

Kiireetön litmasmainen rooli pelin pyörittäjänä oli siis varattu muille Idän jättiläisille. Valitettavasti liikkeentuoja otti silti littimäistä roolia. Loukkaantuminen 10 minuutin kohdalla kuulostaa kovin tutulta suomalaislegendalle. Mutta maalipaikoissa Litti ei hosu eikä hötkyile. Siinä on kortteliliiga- ja mestarienliigapelurin välinen ero.

Idän joukkueessa luotettiin iän mukanaan tuomaan kokemukseen, jonka puolestaan piti tuoda mukanaan varmuutta. Lisäksi olin ymmärtävinäni, että painon nähtiin olevan voimaa, ja ylipainon ylivoimaa.

Lännen joukkue oli kuulemma valittu cooper-tulosten perusteella. Ei Lännen joukkuekaan ihan voimattomalta valokuvissa näyttänyt.  Kenties joukkuekuvia oli otettu laajakulmaobjektiivilla?

En itse päässyt näkemään uljasta kamppailua, joten olen otteluraportoinnin suhteen kuulopuheiden ja nettiraportoinnin varassa. Ystäväni mukaan ”peli päättyi Lännen 7-6 voittoon. Itä toki voitti varsinaisella stadionilla nurmella pelatun osuuden 5-3.”

Kuulostaa itselle tutulta virkamiesmäiseltä selittelyltä. Nostan joka tapauksessa littipeukun, tai pitäisikö tänä päivänä sanoa rooneypeukun, tapahtumalle, sekä kaikille siihen osallistuneille nappuloille ja vähän isommille litmasille.

Linkit:
Nummelinin joukkue vei niukasti Itä-Länsi -kamppailun (fc.tps.fi)
Rooney reveals how he lies in bed dreaming of his next goal... and the years of studying his hero Litmanen (Daily Mail)