Mikä koukuttaa tällä hetkellä sinua tehokkaimmin? Televisiosarja, pallon perässä juokseminen vai kenties kuningas alkoholi? Minun tapauksessani kyseessä on sosiaalinen online-jalkapallopeli, Hattrick.

Ruotsalaisten kehittelemä verkkopeli jos mikä on saanut minut koukkuun. Kyseessä ei ole mikään efektipläjäys, vaan puhtaasti tekstipohjainen peli, jonka hienous piilee siinä, että se on innostanut pelaajikseen jo yli puoli miljoonaa muutakin verkkorottaa. Ns. kriittinen massa pelin toimivuuden kannalta on siis saavutettu jo aikoja sitten, sillä pelkästään Suomessa pelaajia on yli 21 000! Peli muistuttaa normaaleja manageripelejä, eli pyhässä yksinkertaisuudessaan siinä myydään, ostetaan ja valmennetaan omaa virtuaalijoukkuetta.

Luonteeltaanhan online-pelaaminen on varsin erilaista mitä omalla kotikoneella yksin pelaamaan tottunut voisi ajatella. Verkossa et ole yksin, vaan omiin toimiin vaikuttaa muiden pelaajien, oikeiden ihmisten toimet, ei vain tietokoneen tekoäly. Myös kismitys vastustajan piestessä sinun joukkueesi on myös realistisempaa. Erilaista pelaamisesta tekee etenkin kaiken tapahtuminen reaaliajassa, eli pelejä todella on vain yksi per viikonloppu, ja toinen vapaavalintainen harjoituspeli viikolla.

Myös pelaajien ostaminen on mielenkiintoista, tosin melko aikaa vievää, puuhaa. Tarjouksien kanssa kilpailee muiden verkossa pelaavien kanssa, joten tietokonepeleille tyypillinen "liian helppo pelin hallinta" on Hattrickista kaukana. Pelaaminen lähestyy itse asiassa eräällä tavalla osakesijoittamista. Tässä tapauksessa ei vain ole riskiä menettää oikeata rahaa, vaan iloa revitään onnistuneista pelaajakaupoista, joukkueen talouden kehittymisestä ja sitä kautta menestymisestä. Ongelmana on tietysti klassisesti aika, eli kuinka paljon on soveliasta viettää kotona verkkopeliä kytäten kun perheessä on myös pieni tulokas, jota tulisi vaimon ohella huomioida.

Hattrickia pelaamaan minut innostutti ystäväni, jonka kanssa olemme vuosikaudet tahkonneet enemmän tai vähemmän säännöllisesti erilaisia PC-jalkapallomanageripelejä. Rekisteröidyin käyttäjäksi noin vuosi sitten, mutta alkuun oma joukkueeni oli lähinnä hunningolla, enkä muistanut juuri edes käydä sivustolla "pelaamassa". Kesällä pääsin enemmän pelin makuun, aloin tekemään kauppoja ja tuntemaan joukkuettani. Kotisivujen ja logon suunnitteleminen ja tekeminen joukkueelle innosti lisää, ja etenkin ystäväni joukkueen, Raision Harakoiden hauskat sivut saivat kiinnostumaan pelistä aina vain enemmän.

Luonnollisesti tämän täysin maksuttoman pelin ympärille on kehittynyt kaikenlaista "pientä kivaa", josta hyvä esimerkki on HattrickBuddy. Saksalaisen nuoren miehen kehittelemä laskuriohjelma auttaa valmentajaa oman joukkueensa harjoituttamisessa, pelaajien myynnissä ja muussa pelin kannalta oleellisessa. Olin jopa niin innostunut asiasta, että maksoin hepulle Saksaan 8,50 euroa siitä, että minulla on pysyvä ohjelman käyttöoikeus! Hattrickissa itsessään on puolestaan kannattaja eli "Supporter" –ominaisuus, joka maksaa noin 20 euroa vuodessa, ja jonka avulla on mahdollista saada oman joukkueen itse tehty logo näkyviin, kotisivutila ym. lisäsälää, joka lisää pelin nautintoa.

Oma joukkueeni on Vasaramäen Vihtahousut, jolle kyhäsin siis kotisivujeni yhteyteen omat alasivut. Jos nämä varsinaisen kotisivuni kolumnitekstit ovat aika ajoin jonkun verran vakavia joko aiheeltaan tai käsittelytavaltaan, niin Vihtahousujen uutisointi ja otteluraportit ovat kaikkea muuta. Siellä joukkueen manageri Kalervo Jankko lataa täyslaidallisia, hulvattomia kommenttejaan, ja lisäksi kaikki pelaajat ovat lausuntojensa perusteella poikkeuksetta enemmän tai vähemmän pellejä. Siis täysin kieli poskessa kirjoitettua "urheilujournalismia", johon aika ajoin tahatonta mallia antavat kestotilauksella kotiin tulevan Veikkaajan toimittajat. Lehti, jonka voisin myös lisätä listaani tehokkaana koukuttajana.

Hattrickin sijasta tällä hetkellä nautinkin ehkä eniten joukkueen edesottamusten uutisoinnista, ja reaaliajassa tapahtuvien pelien aikana Raision Harakoiden managerin kanssa Messengerissä keskustelemisesta, en niinkään itse verkkopelin pelaamisesta. Tämä varmasti siksi, että työssä niin vakavien tekstien kirjoittamisen vastapainona totaalisen höyrypäisen soovan kirjoittaminen tuntuu todella rentouttavalta. Vaikka tuskin tämä kolumni paljoa turhanpäiväisestä roskasta eroaa…