Parisuhde ja perhePojasta saattaa kasvaa mies, mutta äijäksi synnytään.

Saksassa, tuossa Seppo Rädyn suuresti kunnioittamassa maassa, perheineen asuva ystäväni Der Finne on opettanut oman jälkikasvunsa lähes ensisanoiksi ”äijän”. Kolmikielisessä ympäristössä kasvavat pojat oppivat siis suomen kauniista kielestä sen olennaisimman, ellei kirosanoja lasketa.

Ystäväni saattaa olla maailmassa selviämisen suhteen oikeilla jäljillä, mutta olen alkanut epäillä äijämäisyyden olevan sisäsyntyistä. Itsessäni on äijää ollut sangen rajoitettu määrä, mutta perheemme tuoreimmassa tulokkaassa, 15 kuukautta vanhassa Pikkukakkosessa, tuntuu äijää olevan roppakaupalla.

Epeli on ilmetty pieni kesämies. Hikinen heppu, joka hortoilee ympäri kämppää horjuvin askelin ja maha pystyssä. Välillä perässä seuraava tuoksukin on perin äijämäinen, mikäli vaippaan on ehtinyt livahtaa täytettä.

Loistava esimerkki äijämäisestä käytöksestä nähtiin viikonloppuna, jolloin meillä oli kylässä tuttavapariskunta. Vanhemmat pojat kulkivat heinikossa haavien kanssa hyönteisiä keräämässä, ja juniorien oli määrä leikkiä keinuilla ja hiekkalaatikolla. Ei sopinut äijän suunnitelmiin. Pikkukakkonen olisi koko ajan ollut suhisemassa pöheikössä, kun toisen hyönteistutkijan pikkusisko sen sijaan leikki kiltisti hiekkalaatikolla.

Toki Pikkukakkonen huolehti äijämäiseen tyyliin sosiaalisista suhteista vastakkaiseen sukupuoleen. Hiekkalaatikolta karatessaan hän kävi taputtamassa tyttöä pään päälle, kunnes lähti taas horjumaan kohti heinikkoa. Taputuksesta ei puuttunut muu kuin se, että pään sijasta taputus tai nipistys olisi kohdistunut pepulle.

Äijämäisyydestä on tosin ollut havaittavissa piirteitä jo aiemmin. Ruokapöydässähän minulla menee hermot niin tämän nuoremman kuin vanhemmankin kanssa. Suu pysyy tiukasti supussa, eikä siinä auta maanittelu saati uhkailu.

Ruoan pitää olla lihaa ja perunaa, ei mitään epämääräisiä vihanneksia tai marjoja. Äijäpilttiä, jossa ei ole kökön kökköä. Todennäköisesti makkarankin pitää jatkossa olla mattinäsämäisesti samettista B-luokan kyrsää.



Pikkumiehen on määrä mennä parin viikon päästä päiväkotiin. Saa nähdä miten siellä päiväkotitätien valtakunnassa hommat sujuvat. Siellä kun ei tädin päähän taputtaminen riitä, jotta voisi karata omille teilleen.

Saa nähdä kuinka äijän käy.