Parisuhde ja perheAlapääjuttuja, autoja ja ympäristöpolitiikkaa. Epäpoliittinen ja -luuloinen isä on jälleen helisemässä jälkikasvunsa kanssa.

Nuorimmaisemme sanelee jo sangen äänekkäästi omaa liikennepoliittista ohjelmaansa, vaikka ei puhua osaakaan. Hän käyttää poikkeuksellisen vaativin äänenpainoin yksiselitteisiä puheenvuoroja yksityisautoiluun liittyen.

Isän ja äidin asema talouden puheenjohtajina tutisee kun reilu kolmen kuukauden ikäinen radikaali aloittaa oman vastalauseensa takapenkin turvakaukalosta käsin. Erityisen kovaan ääneen protestointi alkaa, mikäli nuori idealisti on onnistuttu muiluttamaan yksityisautoilijaksi hänen ollessaan unten mailla. Nukkumatin kanssa matkailu kun ei saastuta eikä kuluta luonnonvaroja.

Ei siinä isänä auta selittää, että kuulehan nuorimies, alla on tuliterä ja vähän saastuttava auto, joka on kuin suoraan Vihreiden liikennepoliittisesta ohjelmasta.

Toista se oli kuule isän nuoruudessa, jolloin takapenkillä pötköteltiin ilman turvavöitä liikenneturvallisuudesta piittaamatta ja autot nielivät litra ja lotkaus -mentaliteetilla pelkkää lyijybensaa. Sähkö- ja polttomoottoria hyödyntävät hybridiautot vilkkuivat vain propellihattu päässä kulkevien kylähullujen puheissa. Silloin nukkuivat muksut tyytyväisinä takapenkillä niin kauan kuin auto vain pysyi liikkeessä. Ukkikin oppi ajamaan liikennevaloihin hitaasti lirutellen.

Mielestäni järkevät perusteluni isänä kaikuvat kuuroille korville kun nuori radikaali huutaa vastalausettaan naama punaisena ja pää hiestä märkänä.

Sen sijaan pikkuherraa tuntuu kovasti miellyttävän tiivistä yhdyskuntarakennetta suosiva asumisen ja palvelutuotannon malli, jossa kauppaan ja leikkipaikkoihin pääsee kätevästi vauvanvaunuissa pötkötellen.

Uni tulee parhaiten silmään isän tai äidin tuupatessa tummanvihreitä vaunuja pitkin viheralueen laitaa. "Saavat vanhat pierutkin hyödyllistä arkiliikuntaa", olen lukevinani vaunuissa myhäilevän jälkikasvun naureskelevilta kasvoilta.

Mikäli joku äänekäs mopoilija tai muu kaksitahtisella helvetinkoneella liikkuva luonnonraiskaaja pääsee häiritsemään päristelyllään, saa unenpäästä parhaiten kiinni jos näkymät on piilotettu ohuen pellavaharsoliinan taakse. Eipä pääse todellisuus häiritsemään nuoren radikaalin rankkaa ajatustyötä.

Aktivistimme osoittaa mieltään myös vanhempien kulutusvalintojen suhteen. Olemme käyttäneet molempien poikien kanssa perinteisiä pamperseja ja liberoja kestovaippojen sijaan. Ilmeisesti sisäsyntyinen pikkuvihreämme pitää myös vaippavuorien kasvattamista sen sortin ympäristörikoksena, että on valinnut vastalauseen osoittamistavaksi gandhimaisen passiivisen vastarinnan. Toisin sanoen poika ei ulosta päiväkausiin.

Tämänhetkinen ennätys taitaa olla 14 vuorokauden yhtäjaksoinen panttaaminen. Kun pitkään prosessoitua ja muotoaan muuttanutta äidinmaitoa sitten alkaa tulla, on silloin parasta olla kotosalla tai jossain muualla varavaatteet ja siivousvälineet kainalossa. Siinä kun ei riitä minkään vaipanvalmistajan tuotteen imuteho.

Paska juttu, mutta tehokas vaikuttamiskeino. Kuten pää punaisena huutaminenkin.