Popjumalatar Madonna julkaisi aikanaan kirjan "In bed with Madonna", joka ratsasti tähden rohkean seksuaalisuuden varjolla, ja myi tietysti mahtavia määriä. Tätä sivustoa ei lue juuri kukaan, joten yritetään tehdä teksti edes otsikkotasolla kiinnostaviksi. Seksi myy.

 

Minun ja paremman puoliskoni ensimmäinen yhteinen isompi ostos oli aikanaan parisänky. Rahaa ei juuri ollut, ja ostopäätös kallistui halpaan ja siedettävän näköiseen mäntysänkyyn. Tärkeintä oli saada yhteinen parisänky, jossa myös nukkuminen onnistuisi hieman paremmin. Kiima oli kova.

Noin kymmenen vuotta myöhemmin, eli viime viikonloppuna, lähti rakas vaimoni tuulettumaan kauppoihin minun jäädessä kotiin kiiman seurauksen eli Patrikin kanssa. Olimme jo mielestäni rasittavuuteen asti kierrelleet erilaisia kalustetaloja miettien mahdollista uuden sängyn ostoa, mutta tällä kertaa minun ei tarvinnut olla mukana itse ostotapahtumassa. Jutta näet ostaa pläjäytti uuden parisängyn "rentoutumisreissullaan".

 

Uusi parisänky yöpöytineen odotti kotona perjantai-iltana palatessani töistä. Pääsin urakoimaan vanhan sängyn purkamisen parissa vasta iltaseitsemän jälkeen, joten aika pian oli arvattavissa, että odotettu(?) paluuni perjantai-illan sählykentille sai lykkääntyä ainakin viikolla. Käsittääkseni TPS:n hylkäämiä Mustia kobria ei ollut tilattu etukäteen Iskerin saliin paluutani juhlistamaan, joten kovin moni ei päässyt pettymään.

Oli oikeastaan hyvä, että vanha sänky oli purettava ensin, sillä se palautti mieleen logiikan, jolla sänky pistettiin palasiksi ja päinvastoin. Uuden sängyn mukana ei näet tullut minkäänlaisia kokoamisohjeita! Muistelin kymmenen vuoden takaista sängyn kokoamista, jolloin ohjeet olivat ensikertalaisella olleet enemmän kuin tarpeen. Mitenköhän olisi käynyt tämän uuden sängyn kokoamisen kanssa, mikäli olisin ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä?

 

Huonostihan siinä kävi nytkin. Sain kuin sainkin uuden sängyn kasaan, mutta keskellä kulkevaa poikkipuuta en meinannut millään saada paikalleen. Logiikka oli jotakuinkin selvä, mutta poikkipuuhun kiinnitettävä tukipuu ei pysynyt paikallaan siinä olleen "satiaisen" eli metallisen osan irrottua paikaltaan. Hermot kiristyivät mukavasti kun tajusin sählyvuoron menneen sivu suun, jälkikasvun huutaessa vieressä pää punaisena, ja itselläni olkapään juiliessa epämiellyttävästi.

Kiitos sängyn satiaisen sekoittaman mieleni asensin poikkipuun väärinpäin, ja ihmettelin kovaan ääneen suomalaisen työntekijän huolimattomuutta. Poika oli joka tapauksessa saatava nukkumaan, ja vaimoni istahtaessa sängylle, romahti poikkipuu kertarysäyksellä lattialle! Sweet! Pidättäydyin kaikista kommenteista, sillä yksikään Y-kromosomin omaava ei olisi voinut sanoa siinä tilanteessa mitään oikein.

Ei siinä mikään auttanut. Raahasin painavat runkopatjat lakanoineen irti sängystä, ja painuimme olohuoneen lattialle nukkumaan. Jälkikasvukin oli niin hämmentynyt tilanteesta, että nukahti ihan kiltisti omaan sänkyynsä.

 

Lauantaina kävimme Kodin Anttilassa ihmettelemässä asiaa, mutta kovin paljoa ei reissusta kostunut. Apua luvattiin vasta keskiviikoksi, joten kotiin palatessani ajattelin yrittää vielä kerran. Päivänvalo, hiljaisuus ja lepo auttoivat. Satiainen sujahti paikalleen, jonka jälkeen sängyn kokoaminen sujui kuin Keke Armstrongin tanssi!

Nyt on siis uusi parisänky koottuna, ja takanakin yksi hyvin nukuttu yö. Olisiko nyt siis aika alkaa käyttää sänkyä Madonnan viitoittamalla tiellä?